lauantai 6. tammikuuta 2018

Ei jaksa

Olen tässä nyt uskotellut itselleni vuoden sisällä aika usein, että en ole yksin. No, tässä vuoden sisällä en tosiaankaan ole ollut kovinkaan yksin. Ehkä ilmoista riippuen olen ollut paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, minulla on ystäviä, joista on tullut läheisempiä. Minulla on kavereita joilta voi pyytää seuraa ja apua. Olen sosiaalisempi kuin ennen. En ole kietoutunut oman surullisuuteni karhean lämpimään peittoon.

Jotain vain puuttuu. Se jokin syvempi juttu, jota olen tarvinnut koko elämäni ja jota koko elämäni aikana minulla on ollut paljon. Nyt se on vain paljon hankalampaa.

En ole läheisimmän ihmisen kanssa kokenut näin paljon rakkautta, katkeruutta ja vihaa. Eikä asiat muutu, vaikka väkivalta puuttuu. Minun tunteeni sivuutetaan, koska kaikki muu on aina tärkeämpää. Minulle vakuutetaan, että olen hyvä ja rakastettava ihminen, mutta rakkaus puuttuu. Sanahelinää. Vittumaisuus menee puolustuksesta. Olenhan mies, naisilla kaikki on aina vaikeampaa. Minuun on helppo heijastaa omia tunteitaan ja sen avulla saada minut uskomaan, että olen juuri se ihminen joksi minua kutsutaan (tätä tapahtui aivan liikaa viime vuonna). Minusta kirjoitetaan vittu kirjaan asti asioita joita minulle on kirjoitettu muutenkin. Vaikkei varsinaisesti kaikki kerrokaan minusta, näen joka saatanan tekstissä melkein itseni.

Kirjaan. Kirjaan, jossa rakkaus ja parisuhde on niin saatanan vaikeaa. Se on koko kirjan teema. Se on hienoa purkaa saatanan vaikeita asioita kirjaan ymmärtämättä kuinka saatanan vaikeaa se minulle on. Mutta kun näin sanon, olen itsekeskeinen kusipää. En ole pystynyt lukemaan koko kirjaa kun alkaa vaan vituttamaan.

Olen tottunut odottamaan tässä parin vuoden aikana, että jossain vaiheessa kaikki olisi paremmin. Mutta syvemmälle paskakaivoon se vain menee. Odotan silti vieläkin. Jotain yhteenvetoa tai päätöstä.

Tai annan vittu olla.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Aiiiiiii että. Yö (ei se bändi).

Yöt ovat ihania silloin, jos ihmiset ovat rauhoittuneet. Aina eivät ole.

Asioista puhutaan yleensä järjestelykysymyksinä. Minusta ne ovat mielen järjestelyjä. Mieli pysyy parempana, kun ei mieti liikaa, nauttii olostaan, tekee mitä vain tarvitsee, eikä sen enempää. Turhaa paskaa kaikki muu.

Syö, juo, nussi.
Sex, food and rock n' roll.
Steaks, trucks and country music.
Shit, sleep and peace o' mind.

Tekisi mieli laulaa, mutta ihmispaljous keskellä yötä humalassa jännittää.
Laulan hiljaa itsekseni. Ja seuraavaksi, kun Head Help tekee jotain, se on pelkkää hyräilyä.
C.U. tekee koko ajan jotain sentään.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Sunnuntaina sataa aina
Vaikkei sataisikaan
Aurinko paistaisi
Muttei siitä nauttisi

Ehkä jonain kauniina päivänä
Kuten eilen ja tänään
Voi olla iloinen kaikesta
Voi olla onnellinen asioista

Koska miksi ei

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Ei tähän mitään otsikkoa jaksa ees miettiä

Housuni ovat veressä ja pitäisi paitojakin pestä, koska nekin ovat veressä.

Kalsarini näyttävät olevan kroonisesti veressä.

Itseä pitäisi hoitaa, mutta se tuntuu olevan jotenkin ihan saatanan monimutkaista, kun haluaisi vain olla ihan kivasti ja viettää aikaa kavereiden/ystävien kanssa.

Tosin se on vaatinut sen, että joi vääränlaista viinaa, vaikka se ei maistunut pahalta. Mursin vain siinä tohinassa nenäni ja puhalsin kuulemma 4,7 promillea. On tullu kyl harjoiteltua.

Rauhoittava musiikki rauhoittaa silloin, kun on yö. Onneksi valoisimmat ajat alkavat vähenemään.

En ehkä välttämättä koskaan haluaisi enää omaa kämppää, jossa vain masentuisin itsekseni, mutta se tuntuu olevan paras vaihtoehto silti. Sillä välin majailen tässä sen minkä voin. Onhan tuolla kaloja, joista en juuri välitä.

Musiikkikeikkoja olen yrittänyt hommata, mutta näyttely olisi ehkä enemmän tarpeen.

Ikävä on, mutta sitä ei tohtisi kaikille näyttää, koska kaikkien vittu pitää esittää vahvaa. Paitsi minä.

Nenäni ei ole kipeä, mutta tikit kutittavat.

Joka paikkaa kutittaa muutenkin, kun psori pamahti tovi sitten taas kunnolla. Ei siinä mitään, juon silti kaljaa.

Näytän hurjalta kasvoiltani, mutta näytän elämältä.

En käynyt kontrollikäynnissä, enkä ostanut niitä mukamas tarvitsemiani lääkkeitä, koska en halua sotkea elimistöäni muulla, kuin ruoalla. Sitä on sentäs tullut syötyä.

Sain jäykkäkouristusrokotuksen jo, pari tiamiinipiikkiä, en ole menetetty tapaus.

Jos vain saisin elää rauhassa ilman VOI VITTU AKUUTTI TARVE-tta, olisin onnellisempi.

Mut silti jotenkin tuntuu, että ei täs mitään paskaa fiilistä ole, koska jotenkin kaikki tuntuu lutviutuvan aina jotenkin. Itkeä saan milloin haluan, minua ymmärretään, enkä ole sulkeutunut joihinkin pelkotiloihini. Enkä pelkää kaupan kassalla, vaikka ostaisin kaljaa. Enkä vetele juurikaan ketiapiinia. Välillä syön kiinteätä ruokaakin.

Joten vittuuks täs. Rakastakaa itseänne, tai muuten minä tulen rakastamaan teitä.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Viime päivät olen ollut vihervassari, kommunisti, todellinen SEKSIPOIKA ja "toi jätkä osaa laulaa". Olen myös itkenyt paljon, juonut paljon, väsynyt paljon, tai ollut ihan mukava. Kuolemaakaan ei voi paeta, semmoisia tapahtuu vähän väliä.

Kirjoitan jostain syystä tähän aina silloin kun en tiedä mitä tässä pitäis kirjoittaa.

Tai jos sitä ei kirjoittais täyttä paskaa nii eihän tästä elämästä tulis mitään.

Mut jos miettii liikaa nii se käy päähän.

& semmosta.

perjantai 26. toukokuuta 2017

En mä pysty

En mä pysty aattelemaan mitään jos sul on paha olo
En mä pysty tekemään mitään jos tiedän et sul on paha olo
En mä pysty olemaan oma itteni jos sul on paha olo
En mä pysty

Tajuutko?
Ymmärrätkö?
Meneekö perille?

Tää ei oo sit mitään mulkkuilua mitenkään vaa mua vituttaa et sul on paha olo. Tää on ihan vitun perseestä mullekin. Me ollaan vittu samassa veneessä vaikka ne veneet olis eri rannoilla, mut kuitenkin heilutellaan sieltä et "moi tuu käymään vaik saunassa" tai jotain et "makkaraa löytyy ja hyväntekeväisyyttä" jne. muuta paskaa mut mua vituttaa tää tilanne kans.

Jos voin auttaa, nii pyydä apua
Mä en osaa pyytää vaikka haluaisin
Olenhan mies
Jos voin olla tukena, nii sano se
Jos en voi, nii sano se sitten

En mä pysty keskittymään jos sul on paha olo
Eikä se tarkoita sitä ettet vois kertoa mulle et sul on paha olo
Se johtuu vaa siitä että rakastan
Rakastan sua
Mä vittu rakastan sua
EN TAJUU EES MIKS MUT MÄ VITTU RAKASTAN SUA

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Jonkinlainen konkluusio

Metaforian sisältävä pohdinta, joka sisältää myös kuuluisan vanhan sanonnan:

Onhan se turha enää pieraista jos paskat on jo housussa. Mutta toisaalta jos ne housut ovat likaiseksi saanut pieremällä ja paskat ovat lojuneet siinä tarpeeksi pitkään, turha yrittää niitä housuja enää pestä, koska se paska on pinttynyt sinne niin pahasti, että on parempi ostaa uudet.

SIIS: Parempi pestä ne housut ajoissa, niin niitä ei ole vielä menetetty.